Kirjoituksia hyvinvoinnista, kivunhoidosta ja erilaisista vaivoista naprapatian näkökulmasta.

Picture of Naprapaatti Marko Ropanen

Naprapaatti Marko Ropanen

Hyppää osioon..

Mitä ovat Triggerpisteet?

Oletko koskaan kärsinyt kivusta, joka tuntuu säteilevän jostain tuntemattomasta pisteestä, jomottaen, vaikeuttaen liikkumista ja aiheuttaen yleisesti epämiellyttävää tuntemusta? 

Todennäköisesti olet törmännyt triggerpisteeseen, pieneen kovaan ja ärtyneeseen kohtaan lihaksessa. Vaikka triggerpisteet ovat yleisiä, ne voivat olla mysteeri monille. Mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja kuinka niistä voi päästä eroon?

Mikä on triggerpiste?

Triggerpisteet ovat pieniä, kipeitä ja ärtyneitä kohtia lihaksissa tai lihaskalvoissa. Ne tuntuvat usein pieneltä, pistemäiseltä kovalta kohdalta, joka tuntuu aralta kun kohtaa painaa. Triggerpisteen koko vaihtelee sen mukaan, missä ja minkä muotoisessa lihaksessa se sijaitsee. Ne muodostuvat, kun lihassyiden supistukset “jäävät päälle” ja lihassäikeeseen muodostuu yliärsyyntynyt, arka piste. Triggerpisteet voivat aiheuttaa kipua paitsi itse pisteessä, myös laajemmalla alueella heijastekipuna.

Voit vaikka kuvitella sen hetken kun olet istunut koko päivän palavereissa tietokoneen äärellä, tunnet että hartiasi ovat korvissa ja jännittyneet, päätät hieman kädelläsi hieroa niskaasi ja sormesi osuu oikean makeaan kohtaan, jota painamalla tunnet kuinka kohtaa oikein pistää tai polttaa. Todennäköisesti olet löytänyt itseltäsi tällaisen triggerpisteen.

Ylläolevassa esimerkissä triggerpiste on todennäköisesti epäkäslihaksessa, jota tutkittaessa on havaittu lihassupistuksien tuottama “kertymä” (tästä lisää alla) kipupisteeseen, joka selittää kivun ja painoarkuuden. Toisin sanoen kyseessä on tulehtunut kipupiste lihaksessa ilman varsinaista huolta siitä, että kyseessä olisi autoimmuunipohjainen lihastulehdus.

Naprapaatti suorittamassa kuivaneulausta asiakkaan käsivarteen triggerpisteiden hoidoksi.
Triggerpisteitä voidaan hoitaa esim. kuivaneulauksella.

Triggerpisteiden syyt

Triggerpisteiden synty on vielä osittain mysteeri, mutta se on tiedossa, että niitä ilmaantuu alueille missä lihasjaokkeet ja lihassäikeet ovat yliaktiivisia. Tutkimuksissa on myös havaittu triggerpisteissä, paikallisesti esiintyvää voimakasta sähköisen aktiivisuuden nousua. Kudoksissa ilmenee paikallisesti hapenpuutetta, kohonneita tulehduksesta viestiviä entsyymipitoisuuksia, joka liittyy kudoksen lisääntyseen happamuuteen. Syy sille miksi lihaksessa tapahtuu näin on se mysteeri-osuus.

Triggerpisteet johtuvat yleisimmin tietyistä fyysisitä ja psyykkisistä kuormitustekijöistä kuten:

  • Ylikuormitus: Lihasten äkillinen ja pitkäaikainen käyttö voi johtaa mikrovaurioihin ja triggerpisteiden muodostumiseen. Lihas voi ylikuormittua myös ulkoisen paineen seurauksena, esim. jos kannat painavaa reppua pitkiä aikoja saman hartian varassa. 
  • Huono ryhti: Virheasennot, kuten pitkittyneet asentovirheet tai pitkä staattinen ja dynaaminen rasitus sekä huonot asentotottumukset voivat rasittaa tiettyjä lihaksia ja altistaa ne triggerpisteille. Huonon ergonomian seurauksena myös muiden lihasten kompensaatio käyttö saattaa lisääntyä.
  • Stressi: Pitkäaikainen stressi voi jännittää lihaksia ja lisätä triggerpisteiden riskiä.
  • Vammat: Lihasvammat, kuten nyrjähdykset ja venähdykset, voivat johtaa triggerpisteiden muodostumiseen. Tämän ohella aiempien vammojen seurauksena muodostunut arpikudos.
  • Ravinto ja biokemialliset prosessit: Suomeksi sanottuna tämä voi tarkoittaa vitamiini- ja hivenaineiden puutostiloja, allergisia yliherkkyyksiä, hormonaaliset tekijät tai aineenvaihdunnan ongelmat.
  • Fyysiset tekijät: Tällaisia tekijöitä voi olla esimerkiksi ikääntyminen, kehon rakenne, asento, paino, ja synnynnäinset rakenteelliset poikkeavuudet. Sen lisäksi ulkoisesti vaikuttavia tekijöitä voi olla kylmyys.
  • Psykologiset tekijät: Unihäiriöt, depressio, ahdistuneisuus.
  • Lihastyyppi: Lihaksen rakenne, lihassyiden rakenne ja suunta.
  • Sairaudet: Nivelrikko, nivelreuma, ja hermopinteet.


Triggerpisteitä esiintyy eniten keski-ikäisillä ja ovat yleisempiä naisilla.

Triggerpiste-teoriat

Selitykseksi triggerpisteille on tarjottu useampia teorioita, mutta itse uskon syyn johtuvan useammasta syystä. Ohessa avaan lisää näitä teorioita, joilla triggerpisteiden muodostumista on pyritty selittämään jos haluat tietää yksityiskohtaisemmin:

Lihassolujen toiminta häiriintyy:

  • Kun lihas on supistuneena liian kauan aktiini- ja myosiinirihmat eivät liiku toistensa ohi, vaikka hermosto aktivoi niitä.
  • Syynä on liikehermojen päätelevyjen toimintahäiriö.


Tästä on seurauksena:

  • Paikallinen hapenpuute, lisääntynyt aineenvaihdunta ja energiantarve.
  • Lihassolujen kalvot eivät pysty sitomaan kalsiumioneja takaisin.
  • Paikallinen tulehdus, verisuonipaine ja kudosturvotus.
  • Energian puute ja tulehdusentsyymien vapautuminen herkistävät kipuhermopäätteitä.


Pitkäaikainen vaikutus:

  • Aktiini- ja myosiinisäikeet eivät pysty enää vastaanottamaan kalsiumia.
  • Tämä johtaa lihasjaokkeiden toimintahäiriöön ja triggerpisteiden syntyyn.


Yksinkertaistetusti:

Liikehermon päätelevyteorian mukaan jos lihas jää supistustilaan, liike hermoston ja lihasten välillä häiriintyy. Tämä johtaa paikalliseen hapenpuutteeseen, tulehdukseen ja kudosturvotukseen. Pitkään jatkuessaan nämä oireet voivat heikentää lihasten kykyä toimia ja triggerpisteisiin.

  1. Lihassäikeiden ja hermoston toiminta häiriintyy.
  2. Keho yrittää korjata häiriöitä lisäämällä verenkiertoa. 
  3. Lisääntynyt verenkierto johtaa tulehdukseen ja kipuun.
  4. Tulehdus ja kipu heikentävät lihaksen toimintaa.


Yksinkertaistetusti:

Energiakriisiteorian mukaan lihaskipu ja triggerpisteiden synty johtuu lihassäikeiden ja hermoston toimintahäiriöistä. Sen mukaan keho yrittää korjata lihassolujen toimintahäiriöitä lisäämällä verenkiertoa. Tämä johtaa tulehdukseen ja kipuaineiden kertymiseen lihakseen. Kipu ja tulehdus heikentävät lihaksen toimintaa ja voivat johtaa oireiden kroonistumiseen.

Lihassyiden aktivoituminen:

  • Pitkäkestoinen työ aktivoi lihassyitä, jotka säätelevät lihasten pituutta ja jännitystä. Tämä aktivoituminen johtaa aineenvaihduntatuotteiden kertymiseen lihassyihin.


Aineenvaihduntatuotteiden kertyminen:

  • Jos aineenvaihduntatuotteita ei poistu lihassyistä, ne voivat aiheuttaa tulehduksen ja kipua.


Tulehdus ja kipu:

  • Tulehdus ja kipu aktivoivat lisää lihassyitä, mikä pahentaa tilannetta ja voi johtaa lihasten jäykistymiseen ja kipu- eli triggerpisteiden muodostumiseen.


Lihassyiden väsyminen:

  • Pitkittynyt aktivoituminen voi väsyttää lihassyitä, mikä voi johtaa lihasten heikkouteen ja väsymiseen.


Yksinkertaistetusti:

Teorian mukaan lihaskivun voi siis aiheuttaa lihaskäämien liiallinen aktivoituminen. Tämä johtaa aineenvaihduntatuotteiden kertymiseen, tulehdukseen ja kipuun. Kipu ylläpitää itseään noidankehän avulla, ja voi lopulta johtaa lihassyiden väsymiseen ja jumiutumiseen.

Tässä yhdistyneesti on esitetty kaksi teoriaa:

  • Triggerpisteet ovat herkistyneitä hermorakenteita.
  • Ne reagoivat monenlaisiin ärsykkeisiin.
  • Ne aktivoituvat tavanomaista voimakkaampien ärsykkeiden seurauksena.
  • Ne muuttuvat herkemmiksi pienemmillekin ärsykkeille.
  • Triggerpiste syntyy.

Näiden kahden teorian mukaan nikamien välilevyjen rappeutuminen, hermojuurikanavan ahtautuminen ja selkärangan lihasten supistuminen voivat kaikki johtaa hermojuurioireyhtymään. Hermojuurten ärsytys voi aiheuttaa hermoissa ja verenkierrossa toiminnallisia muutoksia, jotka puolestaan voivat johtaa lihasjännitykseen ja kipuun, eli monen tekijän seurausta. Tällöin voi syntyä triggerpiste.

Triggerpisteiden oireet ja vaikutukset

Oireiden osalta on tärkeää korostaa, että kiputuntemus on aina yksilöllinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Triggerpisteisiin liittyy usein heijastekipua, joka on triggerpisteen aiheuttamaa kipua lihaksessa, jossa piste sijaitsee. Käsitellessä triggerpistettä, kipua voi tuntua lihaksen koko alueella tai vain osassa, ja riippuu kuinka tai miten pistettä käsitellään. 

Asiakkaani ovat kuvailleet tuntemusta usein “syvänä” tai “jomotuksena”. Välillä liike voi pahentaa kipua ja muuttaa sen teräväksi. Hyvä esimerkki tästä on päänsärky, joka ilmenee kun päätä liikuttaa ja kipu tuntuu muuttuvan terävämmäksi. Kivun muoto ja voimakkuus vaihtelee fyysisen ja psykologisten tekijöiden mukaan yksilöllisesti jokaisella.

Kiputuntemuksen muoto ja voimakkuus voivat vaihdella useista tekijöistä johtuen, kuten:

  • Triggerpisteen sijainti kehossa ja lihaksessa
  • Kuinka ärtynyt tai aktiivinen piste on
  • Onko kyseessä ensisijainen vai toissijainen piste
  • Kudoksen jäykkyys
  • Henkilön ikä ja oireiden kesto


Tämän lisäksi on mainittava lihastyyppi ja triggerpisteiden tyypit, jotka vaikuttavat hoitoon ja oireisiin.

Lihastyypit vaikuttavat triggerpisteiden oireisiin ja hoitovasteeseen: 

  • Tyypin 1 lihassyyt ovat hitaita ja liittyvät asennon ylläpitämiseen. Ne reagoivat stressiin ja ylirasitukseen lyhentymällä ja ylijännittymällä, mikä tekee niiden hoitamisesta hitaampaa.
  • Tyypin 2 lihassyyt ovat nopeita ja aktivoituvat lyhytaikaisissa suorituksissa. Pitkäkestoisen ylirasituksen seurauksena ne voivat heikentyä ja jäykistyä, mutta reagoivat hoitoon nopeammin.

Triggerpisteitä voidaan kuvata niiden sijainnin, herkkyyden ja kroonisuuden mukaan:

  • Aktiiviset triggerpisteet: Keskeisiä ja ensisijaisia pisteitä, jotka aiheuttavat kipua jatkuvasti.
  • Satelliittipisteet: Toissijaisia pisteitä, jotka aiheuttavat kipua ärsytettäessä.
  • Myofaskiaaliset liitospisteet ja jänne-luuliitoskohdat: Näitä voi esiintyä lihaskalvoalueilla ja jännealueilla, ja ne voivat tulla kosketusaroiksi.
  • Latentit pisteet: Näitä löytyy tunnusteltaessa ja ne voivat aktivoitua esimerkiksi tapaturman seurauksena.

Yleiset oireet

Triggerpisteiden aiheuttamat oireet voivat olla moninaiset:

  • Lihaskipu: Jomottava tai polttava kipu, joka voi tuntua myös nivelissä ja luisissa rakenteissa.
  • Jäykkyys ja lihasjännitys: Tämä voi heikentää liikkuvuutta ja lihasten toimintakykyä.
  • Heikentynyt lihasvoima: Voimantuoton heikkous ja alentunut toimintakyky voivat johtaa kehon toiminta- ja kuormitusmallien muutoksiin.
  • Heijastekipu: Kipu voi tuntua muissa kehon osissa ensisijaisen triggerpisteen vaikutuksesta.
  • Tunnottomuus: Tuntoaisti saattaa kadota kokonaan alueelta.
  • Päänsärky, huimaus, väsymys ja näön sumentuminen: Näitä voi esiintyä erityisesti kaulan ja pään alueen triggerpisteiden yhteydessä.
  • Tinnitus ja tasapainoaistin häiriöt: Näitä voi ilmetä erityisesti pään ja niskan alueen triggerpisteiden vuoksi.
  • Autonomisen hermoston toimintahäiriöt: Näitä voivat olla esimerkiksi kylmät jalat tai kädet, lisääntynyt hikoilu, silmien vuotaminen ja nuhan kaltaiset oireet.


Triggerpisteiden pitkäaikainen vaikutus voi johtaa kehon kompensaatiokäyttäytymiseen, jossa tiettyjä liikkeitä tai asentoja vältellään. Tämä voi johtaa uusien triggerpisteiden muodostumiseen muualla kehossa. Myös liikerajoitukset nivelissä ja kudoksissa voivat olla seurausta triggerpisteistä, mikä voi rajoittaa aktiivista liikkuvuutta.

Triggerpisteiden hoito

Yleisempiä ja ensimmäisiä vaihtoehtoja, joita voit kokeilla ovat:

  • Itsehoito: Yksinkertaisia itsehoitokeinoja, kuten lämpöhoito, venyttely ja kevyt hieronta, voi tehdä kotona. Erityiset triggerpistepallot tai -rullat ovat myös tehokkaita välineitä lihaskireyksien lievittämiseen. Aktiivinen elämäntapa ja säännöllinen liikunta arjessa ovat myös avainasemassa.
  • Ammattilaisen apu: Jos itsehoito ei tuo toivottua helpotusta, on aika kääntyä ammattilaisen puoleen. Naprapaatti osaa kolutuksensa pohjalta tunnistaa ja hoitaa triggerpisteitä erilaisin menetelmin. Kuivaneulaus eli dry-needling on yksi kustannustehokkain tapa hoitaa triggerpisteitä. Jos hoitokeinoksi valikoituu kuivaneulaus, on moni asiakas yllättynyt kuinka triggerpistettä käsitellessä tapahtuu tahaton reaktio lihas-säikeessä, jota voisi kuvailla “tahattomana nykäisynä”. Tätä ei tarvitse pelätä, vaan tällöin tapahtuu saman tyyppinen ilmiö kuin refleksiä testatessa polvesta lääkärin vastaanotolla. Yleisesti ottaen käsittelyä ei tarvitse pelätä, vaan hoidossa edetään aina yksilöllisesti asiakkaan tuntemuksia kunnioittaen ja valitaan menetelmät, jotka eivät aiheutta epämukavuutta asiakkaassa.
  • Liikkuvuusharjoittelu: Säännöllinen kehonhuolto ja kudosten liikkuvuuden kehittäminen voivat ehkäistä triggerpisteiden muodostumista ja parantaa kehon yleistä joustavuutta.
  • Voimaharjoittelu: Säännöllistä voimaharjoittelua ei sovi myöskään unohtaa, sillä se lisää lihaksen aineenvaihduntaa ja kehittää sen voima-ominaisuuksia, joka on välttämätön triggerpisteiden ehkäisyssä. Vahva ja normaalisti toimiva lihas on myös oireeton lihas. Kovin kipeän triggerpisteen kohdalla ei ole suositeltavaa harjoitella kovin voimakkaasti.
  • Ergonomia ja asennon korjaus: Työpisteen ergonomian parantaminen ja tietoisuus omasta kehon asennosta päivän aikana voivat auttaa ehkäisemään liiallista lihasjännitystä ja siten triggerpisteiden syntymistä.
  • Stressinhallinta: Koska stressi ja psyykkinen jännitys voivat edistää triggerpisteiden muodostumista, on tärkeää löytää keinoja stressin hallintaan. Jooga, meditaatio ja muut rentoutumistekniikat voivat olla tässä avuksi, mikä nyt yksilöllisesti on sellainen keino jolla rentoutuu.
  •  

Jos yllä olevat perusstrategiat eivät helpota triggerpisteiden aiheuttamaa epämukavuutta, on hyvä pohtia ja tutkia lisää keinoja, joilla voi edistää kehon hyvinvointia ja lievittää triggerpisteistä johtuvaa kipua.

  • Ravitsemus ja nesteytys: Usko tai älä, mutta se mitä syöt ja juot, voi vaikuttaa suoraan lihasten hyvinvointiin. Riittävä vedenjuonti pitää lihaskudoksen joustavana ja auttaa huuhtelemaan kuona-aineita, jotka voivat edistää triggerpisteiden muodostumista. Tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja sekä riittävästi hyvälaatuista ravintoa oikeassa suhteessa proteiineja, hiilihydraatteja sekä rasvoja, tukee lihasten toipumista ja vähentää tulehdusta.
  • Aktiivinen elämäntapa: Säännöllinen, monipuolinen liikunta auttaa pitämään lihakset vahvoina ja joustavina. Liikunnan ei aina tarvitse olla intensiivistä; jo pelkkä päivittäinen kävely, uinti tai pyöräily voi auttaa ehkäisemään lihasten jännitystä ja parantamaan verenkiertoa, mikä vähentää triggerpisteiden muodostumisen riskiä.
  • Lepo ja palautuminen: Riittävä lepo on välttämätöntä kehon ja mielen hyvinvoinnille. Unen aikana keho korjaa ja palauttaa itseään, mukaan lukien lihaskudoksen. Varmista, että saat tarpeeksi unta ja anna itsellesi lupa levätä aktiivisten päivien jälkeen.
  • Liikkuvuus- ja voimaharjoittelun yhdistäminen: Pelkkä venyttely ei aina riitä, jos lihakset ovat heikot. Vahvojen lihasten ylläpitäminen on yhtä tärkeää kuin niiden joustavuuden varmistaminen. Yhdistämällä liikkuvuus- ja voimaharjoittelun voit luoda vahvan ja joustavan kehon, joka on vähemmän altis triggerpisteille. Tärkeää on myös kehittää kehonhallintaa ja koordinaatiota. Monipuolisuus ja säännöllisyys on tässäkin tärkeää. Siksi olisi hyvä saada tämä osaksi viikottaista rutiiniasi.  
  • Mindfulness ja kehotietoisuus: Opettelemalla tuntemaan kehosi signaalit ja reaktiot voit ennakoida ja ehkäistä triggerpisteiden muodostumista. Mindfulness-harjoitukset ja kehotietoisuuteen keskittyvät menetelmät, kuten jooga, voi auttaa sinua ymmärtämään kehosi tarpeita paremmin ja reagoimaan niihin oikea-aikaisesti.
  • Säännölliset tauot työpäivän aikana: Jos työskentelet pitkiä aikoja istuen tai yhdessä asennossa, on tärkeää pitää säännöllisiä taukoja. Nouse ylös, aktivoi itseäsi ja liiku vähintään 5–10 minuuttia joka tunti. Tämä auttaa pitämään lihakset aktiivisina ja ehkäisee liiallisen jännityksen kertymistä.

Lopuksi triggerpisteistä

Triggerpisteiden hallinta vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää sekä kehon että mielen hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Käyttämällä yllä mainittuja strategioita voit lievittää olemassa olevia triggerpisteiden tuomaa haittaa, mutta myös ehkäistä uusien muodostumista. 

Muista, että jokainen keho on yksilöllinen, ja mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle samalla tavalla. Kokeile eri menetelmiä ja löydä ne, jotka sopivat parhaiten sinulle. Tärkeintä on pysyä aktiivisena, kuunnella kehoasi ja antaa itsellesi tarvittava huolenpito. Näin voit nauttia terveemmästä, onnellisemmasta ja kivuttomammasta elämästä.

Kivuttoman liikkumisen puolesta